Meningokokki-rokote
Tietoa meningokokkitartunnasta (aivokalvontulehdus)
Useimmat sairaustapaukset Suomessa ovat satunnaisia. Suomessa sairastuu nykyään alle 50 ihmistä vuodessa. Laajemmasta meningokokkitartuntojen leviämisestä on raportoitu muun muassa Keski-Afrikasta, niin sanotulta "meningiittivyöhykkeeltä".
Tartunnan aiheuttavat mikro-organismit, tartuntatiet ja tartunnan leviäminen
Meningokokki, Neisseria meningitidis, on bakteeri, jota esiintyy melko usein terveidenkin ihmisten nielussa. Bakteeriryhmiä on useita (A,B,C,Y ja W). Vain hyvin pieni osa tartunnan saaneista siis sairastuu.
Bakteeri tarttuu vain ihmisiin. Tartunnanaiheuttaja leviää ylimpiin hengitysteihin yleensä pisaratartuntana ilmateitse tai kosketuksesta. Monet meningokokkitautia sairastavien lähellä olevat altistuvat sille ja heistä tulee tartunnankantajia. Itämisaika on 2–3 vuorokautta.
Oireet, komplikaatiot, hoito ja diagnostiikka
Meningokokin aiheuttama sairaus on äkillisesti alkava kuumesairaus, joka aiheuttaa yleensä aivokalvontulehduksen, johon liittyy kova päänsärky, oksentelu ja niskan jäykkyys. Potilas on usein tokkurainen ja sekaisin, ja sairaus voi vaikeissa tapauksissa aiheuttaa tajuttomuuden. Sairauden vakavin muoto on verenmyrkytys (sepsis), jossa on ihonverenvuotoja ja verenpaine laskee. Nämä potilaat on toimitettava heti sairaalahoitoon.
Bakteerit ovat herkkiä antibiooteille. Hoidon avulla useimmat paranevat, mutta potilaat, joilla on ollut vaikea aivokalvontulehdus, voivat saada pysyviä vaurioita aivoihin ja hermostoon. Myös muut elimet voivat vaurioitua. Diagnoosi tehdään yleensä viljelyllä, ja bakteereja löytyy pääsääntöisesti verestä tai selkäydinnesteestä. Diagnoosi voidaan vahvistaa bakteerin DNA:sta PCR-tekniikalla.
Ennaltaehkäisy
On olemassa rokote, joka suojaa ryhmien A, C, Y ja W-135 meningokokeilta. Ensisijaisesti rokotetaan ihmisiä alueilla, joilla sairaus on levinnyt tai joilla on puhjennut epidemia. Sen suojavaikutus on kuitenkin suhteellisen lyhytaikainen. Vain ryhmää C vastaan on rokote, joka antaa pidempiaikaisen suojan. Suomessa useimmat sairastuneet ovat altistuneet ryhmän B meningokokeille, joita vastaan ei vielä ole tehokasta rokotetta.
Toimenpiteet tartunnan levitessä ja/tai taudin puhjetessa
Meningokokki-infektio on tartuntasuojalain mukaan ilmoitettava tauti, ja tartuntatapauksista ilmoitetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.
Taudin vakavien seurausten vuoksi tartuntatautilääkäriin on otettava puhelimitse yhteyttä meningokokkitautitapauksista.
- Läheisessä yhteydessä sairastuneeseen oleville, pääasiassa perheenjäsenille, annetaan usein antibiootteja ennaltaehkäisevästi sairastumisen estämiseksi. Erityistapauksissa (esim. leirille osallistuneet, varuskunnissa asuvat) voivat muutkin henkilöt saada antibiootteja ennaltaehkäisevästi. Myös rokottaminen voi olla tarpeen.
- Henkilöiden, jotka ovat olleet kuluneen viikon aikana läheisessä kosketuksessa potilaaseen, on seurattava mahdollisia meningokokkitartunnan oireita. Jos nousee kuume ja/tai ilmenee vilustumisoireita tai "vatsaflunssan" oireita, on otettava välittömästi yhteys lääkäriin.
