Maailman munuaispäivänä 12. maaliskuuta muistutetaan riskiryhmien testauksesta

HELSINKI 12.3.2009 — Kroonista munuaissairautta sairastavat henkilöt voivat olla oireettomia, jolloin heidän hengenvaarallinen tilansa jää havaitsematta, ja jopa pahimpaan riskiryhmään kuuluvat tietävät sairaudesta ja sen seulonnasta hälyttävän vähän. Kroonisia munuaissairauksia lisäävät väestön ikääntyminen, kohonnut verenpaine ja ylipainon aiheuttama diabetes. Suomessa 1610 (Suomen munuaistautirekisterin vuosiraportti 2007) henkilöä sairastaa kroonista munuaisten vajaatoimintaa ja riskiryhmä suurenee. Taudin havaitseminen, ennaltaehkäisy ja kustannustehokas hoito ovat tärkeitä. 

Maailman munuaispäivän aloitteentekijöitä ovat The International Society of Nephrology (ISN) ja The International Federation of Kidney Foundations (IFKF), joiden tarkoitus on antaa tietoa munuaissairauksista. Kroonisen munuaissairauden riski kasvaa yli 60-vuotiailla sekä diabetes- ja verenpainepotilailla tai henkilöillä, joilla on suvussa munuaissairauksia. Krooninen munuaissairaus seulotaan veri- tai virtsakokeella, joka kestää muutaman minuutin. 

Kun munuaissairaus etenee, munuaisten toiminta heikkenee entisestään. Jos sairaus havaitaan aikaisessa vaiheessa, elämäntapamuutokset ja valikoitu lääkitys voivat auttaa munuaisia toimimaan kauemmin. Jos sairaus etenee, puuttuva munuaistoiminta joudutaan korvaamaan hoidolla, yleensä dialyysillä tai elinsiirrolla. Potilaat voivat saada dialyysihoitoa joko kotona tai sairaalassa. 

Perinteinen sairaaladialyysi
Hemodialyysissä (HD) eli keinomunuaishoidossa veri kierrätetään kehon ulkopuolella dialyysikoneen avulla dialysaattorin läpi ja palautetaan potilaaseen. Hoidon aikana kehosta poistetaan kuona-aineita ja nestettä. Yleensä hemodialyysihoito tehdään kolme kertaa viikossa 4 – 5 tuntia kerrallaan sairaalassa.

Kotidialyysi
Nykyisin dialyysi tehdään usein kotona ja yleisin kotidialyysihoitomuoto on peritoneaalidialyysi (PD). Peritoneaalidialyysissä on kaksi eri hoitomuotoa. Automaattisessa peritoneaalidialyysissä (APD) mekaaninen laite hoitaa yleensä dialyysin potilaan nukkuessa, ja jatkuvassa peritoneaalidialyysissä (CAPD) potilas itse hoitaa dialyysin manuaalisesti. Kotidialyysissä potilaalle jää enemmän aikaa perheelle ja sosiaaliselle elämälle, ja kotidialyysipotilaat voivat käydä kauemmin töissä.

Kotihemodialyysi (HHD)
Kotihemodialyysiä varten potilas koulutetaan sairaalassa tekemään dialyysihoito itsenäisesti kotona. HHD:ssä hoitoaika ja tiheys voidaan valita potilaalle parhaiten sopivalla tavalla. Hoito on mahdollista tehdä myös yöllä potilaan nukkuessa.

Baxter
Baxter kehittää, valmistaa ja markkinoi henkeä pelastavia ja elämänlaatua parantavia valmisteita hemofilian, immuunipuutos- ja autoimmuunisairauksien, infektiosairauksien, munuaissairauksien, vammojen sekä muiden akuuttien ja kroonisten sairauksien hoitoon. Baxter hyödyntää lääkekehityksen, lääketieteellisen tekniikan ja biotekniikan asiantuntemuksensa ainutlaatuista yhdistelmää kehittäessään hoitomuotoja potilaille maailmanlaajuisesti.

Baxter on Baxter International Inc:n tavaramerkki.


Yhteyshenkilö:
Camilla Sjöström
+46 70 379 8300
camilla_sjostrom@baxter.com