Hoitomuodon valinta

Nämä tiedot on tarkoitettu yksinomaan terveydenhoitohenkilöstölle.

Dialyysihoidon aloittaminen tai munuaisensiirron saaminen vaikuttaa elämään monella tavalla. Mikä on paras tapa valmistaa potilasta ja hänen läheisiään valintaan?

Potilaan ja hänen läheistensä varhain aloitettu perehdyttäminen

Tiedonsaanti on tärkeä osa kroonista munuaissairautta sairastavien potilaiden hoitoa. Useimmille tieto kroonisesta munuaissairaudesta on järkytys. Siksi potilaan ja hänen läheistensä on tärkeää saada tietoa sairaudesta ja sen mahdollisista hoitomuodoista hyvissä ajoin ennen dialyysihoitojen aloittamista. Potilaan on saatava aikaa pohtia ja miettiä asioita rauhassa sekä muodostaa oma käsitys sairaudesta ja omaan elämäntilanteeseen parhaiten sopivista hoitomuodoista.

Potilasta ja hänen läheisiään voi auttaa  monipuolinen tiedonsaati sairaudesta ja sen hoitovaihtoehdoista. Heidän on ehkä helpompi hyväksyä ja sopeutua uuteen elämätilanteeseen, johon kuuluu dialyysihoito tai mahdollisesti munuaistensiirto. Heillä on myös oltava mahdollisuus miettiä erilaisia hoitovaihtoehtoja, niiden etuja ja haittoja. Tietoa eri hoitomuotovaihtoehdoista annetaan ryhmissä ja yksilöllisesti, jotta potilas voi yhdessä lääkärin kanssa valita hänelle sopivan hoidon lääketieteelliset tarpeet ja elämäntyyli huomioiden.

On  tärkeää antaa potilaalle tietoa mahdollisimman varhain ennen dialyysin aloittamista, jotta potilas voi tehdä omat päätöksensä yhdessä hoitoryhmän kanssa. On tärkeää, että potilaan omaiset tai läheiset ovat mukana koko prosessin ajan. Potilaille  annetaan tietoa erilaisissa informaatiotilaisuuksissa, yksilöllisenä koulutuksena sairaalassa tai kotona sekä tapaamisissa muiden dialyysi- ja munuaissiirtopotilaiden kanssa.

Hoitorymä tukee potilaita

Monilla klinikoilla munuaissairaita hoitaa hoitoryhmä, johon kuuluu nefrologi, predialyysihoitaja, sairaanhoitaja, ravitsemusasiantuntija, fysioterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Kaikki ryhmän jäsenet ovat potilaan käytettävissä ja tukevat häntä sairauden eri vaiheissa ja varsinkin silloin, kun pohditaan, mikä hoitomuoto on potilaalle sopiva. Potilaan ei tarvitse tuntea olevansa yksin sairautensa kanssa. Predialyysihoitaja tai munuaissairauksiin erikoistunut sairaanhoitaja vastaa munuaissairauden hoitoon liittyvästä suunnittelusta yhdessä hoitavan lääkärin kanssa.

Munuaispoliklinikan sairaanhoitaja huolehtii siitä, että potilas voi hyvin ja käy verikokeissa.  Hän huolehtii siitä, että potilas saa riittävästi koulutusta ja tietoa eri hoitovaihtoehdoista, sekä seuraa verikokeiden ja tutkimusten tuloksia. Potilasta tuetaan koko prosessin ajan, kunnes hän on löytänyt elämäntilanteeseensa parhaiten sopivan hoitomuodon. Päätöksenteon edellytys on, että potilaalla on koko ajan turvallinen olo. Perehdytyksen ja koulutuksen tarkoituksena on auttaa potilasta päätöksenteossa.

Myös akuutisti dialyysihoitoa tarvitseville potilaille tulee antaa mahdollisuus osallistua dialyysihoitoprosessiinsa vastaavalla tavalla.

Munuaisensiirto

Hoitovaihtoehdoista munuaisensiirto vastaa parhaiten munuaisten alkuperäistä toimintaa. Joskus on olemassa lääketieteellisiä syitä, joiden vuoksi munuaisensiirto ei ole mahdollinen. Silloin hyvin toimiva dialyysihoito on erittäin hyvä vaihtoehto.

Ennen munuaisensiirtoa potilas on ns. siirtolistalla odottamassa sopivaa siirrännäistä. Siirronsaajan ja luovuttajan yhteensopivuus arvioidaan erittäin tarkasti.

Siirrännäisen voi saada kahdella tavalla:

  • Elävä luovuttaja -  Lähisukulainen, jos munuainen on sopiva ja luovuttaja on täysin terve.. Luovutuksen on tapahduttava täysin vapaaehtoisesti, ja luovuttajan on oltava täysi-ikäinen, hoidostaan päättämään kykenevä henkilö. Sekä luovuttajalle että vastaanottajalle tehdään laajat laboratoriotutkimukset ja yhteensopivuus arvioidaan erittäin tarkasti. Odotusaika on lyhyempi kuin kuolleelta luovuttajalta saatavan munuaisen siirrossa.
  • Kuollut luovuttaja - Henkilö, joka on todettu aivokuolleeksi ja jonka munuainen on saajalle sopiva. Odotusaika vaihtelee.


Leikkaus
Munuainen irrotetaan luovuttajalta ja siirretään siirron saajan kehoon. Siirrännäisen suonet yhdistetään verenkiertoon ja virtsarakkoon. Siirrännäinen tekee sen jälkeen sairastuneiden munuaisten tehtävät. Siirron saajan omat munuaiset jätetään yleensä paikoilleen.

Munuaisensiirron jälkeen potilas tarvitsee päivittäin lääkkeitä siirrännäisen hyljinnän estämiseksi. Siirron jälkeen potilas käy säännöllisesti sairaalassa näytteidenotossa ja tarkastuksissa. Aikaa myöten sairaalakäyntejä voidaan harventaa.

Munuaisensiirto voi onnistua erittäin hyvin
Siirtomunuainen toimii 70-80 % todennäköisyydellä vielä 10 vuoden kuluttua siirrosta. On tapauksia, joissa siirretty munuainen on toiminut vain muutaman päivän, ja toisaalta munuaisensiirtopotilaita, joilla on ollut siirrännäinen yli kolmekymmentä vuotta.

Kun siirrännäinen lakkaa toimimasta, potilas voi saada uuden siirrännäisen, mutta siirtojen välillä potilas tarvitsee dialyysihoitoa.

Onnistuneella munuaisensiirrolla saadaan parhaat tulokset elonjäämisessä ja parannetaan elämänlaatua, koska siirron jälkeen potilas ei tarvitse dialyysihoitoa niin kauan kuin siirrännäinen toimii. Joskus on lääketieteellisiä syitä, joiden vuoksi munuaisensiirto ei ole mahdollinen. Silloin hyvin toimiva dialyysihoito on erittäin hyvä vaihtoehto.

Suomen laissa kielletään elinten ostaminen ja myyminen elinsiirtoja varten.

Tuotteet

Klikkaamalla tästä saat lisätietoja kroonisen munuaisten vajaatoiminnan hoitoon tarkoitetuista tuotteistamme.